Kun olin ala-asteikäinen, isäni selitti minulle nelitahtimoottorin toimintaa. Imutahti, puristustahti, työtahti ja pakotahti mahdollistuvat nokka-akselin ja venttiilien toiminnan avulla.

Tämä tieto sai minut tuntemaan oloni kotoisaksi maailmassa: ymmärsin, millaisiin periaatteisiin nojasivat perheemme kesämökkimatkat autolla. Minulla ei ole samanlaista suhdetta tietokoneeseen, jolla kirjoitan työkseni.

Laite, käyttöjärjestelmä, ohjelmat ja verkko­yhteydet ovat minulle enimmäkseen mysteerejä. Minulla on vain vähäistä kokemusta ohjelmoinnista, pintapuolista tietoa puolijohteista ja binääriluvuista. Pääasiassa tietokone on minulle miellyttävä ja helppokäyttöinen laite, silloin kun se toimii moitteettomasti.

Perheemme lentää ulkomailla asumisen vuoksi ainakin kerran vuodessa Atlantin yli Suomeen. On häkellyttävää ajatella kaikkia teknisiä järjestelyjä, jotka tekevät mannertenvälisen lennon mahdolliseksi. En usko, että maailmassa on yhtään ihmistä, joka tuntisi kaiken siihen liittyvän tiedon.

Luonnon suhteen on miltei päinvastoin. Varhaisille ihmisille monet luonnonilmiöt olivat mysteerejä. Ukkonen, sade, ihmisen hedelmöittyminen, tuli ja aineen palaminen, kuun ja planeettojen liikkeet, esineiden hakeutuminen maata kohti, ihmisen verenkierto ja hengitys ovat haastaneet ihmisen ymmärrystä vuosituhansien ajan.

Ukkonen lienee aluksi ollut kauhua ja ihastusta eniten herättänyt luonnonilmiö, koska niin muinaissuomalainen kuin kreikkalainenkin mytologia näkee sen ylijumalan toimintana.

Vähitellen yhä useammat ilmiöt on tuotu jumalallisen sallimuksen hämärästä ja oikuttelevuudesta järjellisten selitysten piiriin. Myrskyt, maanjäristykset, tsunamit, tulvat ja kuivuudet herättävät meissä edelleen kauhua, mutta lähinnä inhimillisen kärsimyksen ja todellisuuden epätäydellisen ennustettavuuden vuoksi – eivät siksi, ettemme ymmärtäisi niiden toimintaperiaatteita.

Traagisten tsunamien jälkeen olemme heti seuraavana aamuna saaneet lukea lehdestä asiantuntevan selvityksen tsunamiaallon fysiikasta.

Luonto ja ihmisen luoma tekniikka ovat vaihtaneet paikkaa: luonnon ihmeistä on tullut arkisia, tekniikasta on tullut ihme. Suurimmaksi osaksi olemme tekniikan ihmeen tyytyväisiä käyttäjiä, mutta useimmat meistä menevät ihmeen sisään töihin: hoitamaan jotain pientä, hyvin tuntemaamme osaa kansainvälisestä lennosta tai tietokoneen toimintaan liittyvistä prosesseista.

3T, 18.5.2012, Mielestäni, Topi Heikkerö on tekniikan filosofian tutkija ja työskentelee tutorina St. John’s Collegessa, Santa Fessa Yhdysvalloissa.