Joulunjälkeiset myrskyt osoittivat yhteiskunnan sähköjärjestelmän haavoittuvuuden, mutta tulevaisuudessa sähkökatkojen seuraukset voivat olla entistä pahemmat. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun selvityksessä eniten vikoja oli jäähdytys-, käynnistys- ja polttoainejärjestelmissä.

Suomessa on käytössä noin 40000–50000 varavoimajärjestelmää, joiden tehtävänä on taata sähkönsaanti, jos valtakunnan sähkönsyöttö katkeaa.

Varavoimajärjestelmä muodostuu dieselmoottorista, kytkimestä, generaattorista, apujärjestelmästä, automatiikasta ja ohjausjärjestelmästä. Näistä osa on jopa 40 vuotta vanhoja.

Ikä myös näkyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun selvityksessä, jossa tutkittiin otoksena yritysten huoltohistoriaa vuosilta 2002–2007. Vajaassa 350 huoltokäynnissä löydettiin 1,25 vikaa huoltoa kohti.

Eniten vikoja löytyi jäähdytys-, käynnistys- ja polttoainejärjestelmistä. Mukana oli myös  Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys.

’’Tutkimuksessa oli vain murto-osa maamme varavoimajärjestelmistä. Kuinka paljon vikoja lienee tutkimuksen ulkopuolelle jääneissä laitteistoissa. Käynnistyvätkö ne sähköjen katketessa,’’ pohtii Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen asiamies Jan Sucksdorff.

Sucksdorffin mukaan huono kunto johtuu tietämättömyydestä ja väärinkäsityksistä. Kaikki eivät ymmärrä kunnossapidon laajuutta, tunne vastuitaan tai he luulevat vastuiden olevan siirrettävissä. Seuraukset voivat olla kuitenkin arvaamattomat.

Varavoimaa käyttävät Suomessa sekä julkinen että yksityinen sektori, muun muassa sairaalat, vesihuolto, teollisuus, hälytyskeskukset, väestösuojat, tietoliikenne ja elintarvikekaupat. Esimerkiksi sairaalassa muun muassa hengityskoneet ja leikkaussalit tarvitsevat aina sähköä.