Toiminta vielä verkkaista

Suomi hyödyntämään arktiset alueet

3T-STT | Julkaistu
1jaanmurtaja

Kilpailu arktisten alueiden hyödyntämisestä kiihtyy. Samaan aikaan hyödyntäminen jakaa mielipiteet, sillä vastakkain ovat talous ja ympäristö.

Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakson mielestä Suomen ei pitäisi osallistua lainkaan arktisen alueen öljynporaustoimintaan. Laakson mukaan Suomella ei ole sellaista osaamista, joka tekisi öljynporaamisesta yhtään turvallisempaa kuin se on nykyisin.

Valtio-omisteisen Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vaurasteen mielestä Suomen poisjäänti arktiselta alueelta osuisi kuitenkin vain omaan nilkkaan.

’’Uskon, että luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtäävät toimet menevät joka tapauksessa eteenpäin. Kysymys on siitä, kuinka paljon suomalaiset haluavat siellä olla. Joku siellä joka tapauksessa on ’’, sanoo myös Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Timo Laukkanen.

EK:n Laukkanen toivoo, että ympäristöjärjestöt ajattelisivat sitä, että suomalainen korkeatasoinen, puhdas teknologia ja ympäristöosaaminen pitäisi hyödyntää alueilla, joissa ympäristön riskit ovat kaikkein suurimmat.

’’Tuntuu, että olisi melkeinpä rikos jäädä sieltä pois’’, Laukkanen sanoo.

Suomen toiminta arktisella alueella on ollut vielä verkkaista, arvioi Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste. Hänen mukaansa muutama jäänmurtajatilaus ja kahden suomalaisen monitoimimurtajan osallistuminen Shellin öljynporaustöihin eivät ole riittäviä valtavien markkinamahdollisuuksien edessä.

Kommentoi

Arktisella alueella on valtavasti kaasua ja öljyä

1. Arktinen alue lämpenee 2,5 kertaa voimakkaammin kuin muut maapallon alueet. Viime vuonna Pohjoisen jäämeren keskimääräinen jääpeite oli toiseksi pienin 1970-luvulla alkaneen mittaushistorian aikana.
2. Arviolta jopa kolmannes maailman käyttöönottamattomista kaasuvaroista ja noin kymmenesosa öljyvaroista sijaitsee arktisella alueella.
3. Euroopan ja Aasian välinen Koillisväylä on pituudeltaan noin 6500 kilometriä. Koillisväylän eli pohjoisen meritien avautuminen lyhentää kuljetusmatkaa Aasian ja Euroopan välillä noin kolmanneksella. Jokohama–Hampuri-rahtireitillä se tarkoittaa 10–15 vuorokauden säästöä.
4. Koillisväylän nykyinen purjehduskausi on noin 50 vuorokautta vuodessa. Arvio voi vaihdella noin 20 vuorokautta suuntaansa. Viime vuonna väylä oli auki 150 vuorokautta, mikä on uusi ennätys. Vuosisadan lopulla purjehduskauden arvioidaan olevan auki noin 134 vuorokautta vuodessa.
5. Luoteisväylän hyödyntäminen on paljon vaikeampaa. Alueella on puutteellisempi infrastruktuuri ja paljon jäävuoria.
6. Öljyntorjunta jäisessä vedessä on nykytekniikalla lähes mahdotonta.

Lähteet: Suomen arktinen strategia, Ilmatieteen laitos, Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste





Kommentoi

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneille käyttäjille

Sinulla ei ole vielä tunnusta? Rekisteröidy >

Katso kommentoinnin säännöt
Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

Uusimmat uutiset











Katso kaikki uutiset