Pohjois-Suomeen iskeytyneet kaivosyhtiöt ovat vauhdilla laajentamassa tuotantoaan. Samaan aikaan uusia kaivoksia pohjustava malminetsintä takkuaa pahoin ruuhkautuneen lupakäsittelyn takia.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjois-Suomen aluejohtaja Kimmo Pietikäinen mukaan kaivostoiminnan kiihtymisestä saatiin merkkejä heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta kasvu on silti yllättänyt. "Tuskin kukaan saattoi arvata vyöryn massiivisuutta", hän kertoo.

Yhtiöiden intoa kuvastaa Sodankylän Kevitsan nikkelikaivos, joka on jo varautunut tuotannon laajennukseen viemällä ympäristövaikutusten arvioinnin (yva) läpi, vaikka kaivoksen tuotanto on vasta alkamassa.

Myös Agnico Eaglen Kittilän kultakaivoksen havitteleman laajennuksen yva-selvitys on viimeistelyssä.

"Ratkaisut tehtäneen vuoden loppuun mennessä. Uskon hankkeen toteutuvan. Enemmänkin kyse on enää laajennuksen laajuudesta", arvioi kultakaivoksen johtaja Seppo Voutilainen.

Tuotantoaan haluaa nostaa myös Sotkamossa toimiva Talvivaaran nikkelikaivos. Yhtiö havittelee myös uraanin talteenottoa. Lupapäätös saataneen ensi kesänä Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Mahdollinen lupa edellyttää vielä käsittelyä valtioneuvostossa.

Tunkua on myös uusista tulijoista. Hankkeessaan ehkä pisimmällä on Gold Fields Arctic Platinum -yhtiö, joka tutkii palladiumin ja platinametallien esiintymää Rovaniemen ja Ranuan rajalla. Yhtiö on vaihtanut alun perin kaavailemansa rikastusprosessin sellaiseksi, että malmi voidaan jalostaa pidemmälle. Uusi prosessi tarvitsee muutoksen ympäristölupaan.

Vähintäänkin hyvään keski-ikään vanhentunut Soklin kaivoshanke Savukoskella on niin ikään heräämässä. Norjalainen Yara käänsi äskettäin katseensa takaisin Suomeen. Mikäli fosfaattikaivos syntyy, rikastus hoidetaan Suomen puolella. Malmin siirto Venäjän Kovdoriin jalostettavaksi ei lopulta kannattanut. Kaivospäätös saa kuitenkin odottaa vielä muutaman vuoden.

Ratkaisuja odottaa myös Hannukaisen rauta Kolarissa. Northland Resources valmistelee parhaillaan tuotantoa Ruotsin Pajalassa. Hannukaisen esiintymä kuuluu mahdollisiin laajennuskohteisiin.

Pohjimmaisena muhii Anglo Americanin tutkima Sodankylän kupari- ja nikkeliesiintymä, jota alan tuntijat kuvaavat megalomaaniseksi.

Pienet kituvat

Kaivokset porskuttavat, mutta kaivoksia pohjustava malminetsintä kituu. Etsintään tarvittavien lupien käsittely on GTK:n mukaan ruuhkautunut pahoin. Etsinnästä vastaavat pääosin niin sanotut junioriyhtiöt, joiden tarkoituksena on hakea kannattavia malmioita kaivosyhtiöiden ostettavaksi. Niillä ei ole välttämättä varaa pitkiin käsittelyaikoihin. Katseita on jo käännetty halvemman ja nopeamman lupamenettelyn Ruotsiin.

"Lupaviranomaiset eivät varmaan resurssien puolesta osanneet varautua kaivosbuumiin. Kymmenisen vuotta sitten puhuttiin muutaman kuukauden käsittelyajoista, kun nyt odotusaika on yli vuoden, jopa vuosia", sanoo aluejohtaja Kimmo Pietikäinen.

Taustalla on kaivoslain muutos viime kesältä. Ennen muutosta jätettiin hakemuksia ruuhkaksi asti. Ruuhkan purku kestää, ja lisäksi uuden lain myötä luvan saanti edellyttää aiempaa enemmän kuulemisia ja selvityksiä.