Jo tällä hetkellä lumikuorma ylittää Uudellamaalla ja Etelä-lapissa paikoitellen rakennusten peruslumikuorman. Seuraavien vuorokausien ennustetut lumisateet kasvattavat rakennusten lumikuormaa 25-75 kiloa neliöltä, kertoo ympäristöministeriö.

"Nyrkkisääntönä on, että hallin katolla oleva 80 cm lumikerros pitää poistaa ja lumenpudotukseen on syytä palkata ammattilainen", sanoo Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Riskialttiita ja tarkkailua vaativia ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet, kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit.

"Kiinteistönomistajan on seurattava katon lumikuormaa aktiivisesti. Aiempina talvina suurissa halleissa ja vastaavissa rakennuksissa piilevät rakennevirheet ovat ilmenneet, kun lumikuorma on kasvanut rakennusten peruslumikuorman tuntumaan. Keväällä 2010 ensimmäiset romahdukset tapahtuivat, kun maaston keskimääräinen lumikuorma oli 80 - 100 kiloa neliöllä", Vehviläinen kertoo.

Kaikki kattorakenteet suunnitellaan varmuuskertoimilla kestämään peruslumikuormaa suurempi kuorma.

Tavalliset omakotitalot eivät aiempien vuosien kokemusten perusteella kuulu riskialttiisiin kohteisiin.

Finanssialan keskusliitto kannustaa myös tarkkailemaan lumikuormia. Jos lumikuormaa ei kevennetä, rakenteet voivat sortua ja omaisuus- ja henkilövahinkojen lisäksi myös mahdollisesta liiketoiminnan keskeytymisestä voi aiheutua menetyksiä.

"On hyvä muistaa, että nykyisestä rakennuskannasta suuren osan rakenteet ovat vanhojen määräysten mukaisia eivätkä välttämättä kestä raskaimpia lumitaakkoja", kertoo johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan Keskusliitosta.

Lumen paino riippuu sen tiheydestä ja lumikerroksen syvyydestä.

Perinteisesti lumikuorman paino on suurimmillaan maaliskuussa.

Kattorakenne on vaarassa sortua etenkin silloin, kun lumi jakaantuu katolle epätasaisesti. Lumi kinostuu helposti tiettyjen kattotyyppien kuten harjakaton ja kaarikaton liittymäkohtiin.