Internetin hakutoiminnon käyttäminen vaikuttaa myös kansantalouteen. Vaikutus on suurempi kuin verkkomainonnan ja hakuoperaattoreiden rahavirroista pääteltynä.

Nettihaku lisää talouteen arvoa säästämällä aikaa ja lisäämällä tietoa, kertoo Tilastokeskus.

Internetin talouteen erikoistuneen konsulttiyhtiön McKinseyn selvityksen mukaan kehittyneissä maissa noin 70 prosenttia nettihakutoiminnan vuotuisesta arvosta sisältyy jo bkt-laskelmiin. Kehittyvissä maissa osuus on noin 40 prosenttia.

Loppuosa hakutoimintojen arvosta on vielä bkt-laskelmien ulkopuolella.

Ero kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä johtuu siitä, että kehittyvissä maissa kuluttajat hyötyvät nettihausta suhteellisesti enemmän kuin yrityssektori. Kuluttajien saamaa hyötyä ei kuitenkaan huomioida bkt-laskelmissa.

Nettihaun avustuksella tehty ostos säästää kuluttajan aikaa keskimäärin 15 minuuttia hakua kohti. Vuodessa säästyy jo 20 tuntia aikaa, riippumatta siitä, tekeekö varsinaisen ostoksen netissä vai perinteisessä kaupassa.

Suomi ei ollut mukana McKinseyn tutkimuksessa, mutta Tilastokeskuksen asiantuntijan Aku Alasen arvion mukaan Suomi ei juuri eroa Saksasta, jossa nettihaun talous edustaa 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Hakuyhtiöt ansaitsevat nettihaulla tällä hetkellä vielä suhteellisen vähän, vain neljän prosentin osuuden nettihaun kansantaloudellisesta kokonaisarvosta.