Vastavalmistuneilla insinööreillä on hyvät näkymät. Noin neljä viidestä uusista insinööreistä oli löytänyt työpaikan toukokuun lopussa. 3T kysyi asiaa kuudesta tekniikan alan ammattikorkeakoulusta. Mukana olivat suurimmat pääkaupunkiseudun Metropoliasta Ouluun.

Alueelliset ja alakohtaiset erot ovat suuria. Monessa oppilaitoksessa uudet rakennus- ja talotekniikan opiskelijat olivat työllistyneet jopa sataprosenttisesti, kun taas tietotekniikan insinööreistä noin 38 prosenttia oli vailla töitä Saimaan ammattikorkeakoulussa. Tietotekniikan koulutusohjelma on siellä päättymässä.

Insinöörien työllistymistä seurataan tarkkaan, kun opetusministeriö valmistelee uusien opiskelijoiden aloituspaikkojen vähentämistä.  Kyse ei ole vain työllistymisestä, vaan erikoistumisen ja keskittämisen toivotaan parantavan opetuksen laatua.

Vastavalmistuneiden työllisyystilanne selviää tarkemmin syksyllä. Jotkut lähtevät paperit saatuaan jatko-opintoihin. Ammattikorkeakouluissa on huomattu, että moni nuori haluaa myös heti ulkomaille töihin ainakin muutamaksi vuodeksi.

Alle 25-vuotiaiden insinöörien työttömyysaste on Uuden Insinööriliiton arvion mukaan noin 12 prosenttia. Osuus on selvästi korkeampi kuin kaikkien insinöörien noin 4,4 prosenttia.  Se tarkoittaa, että työttömänä on tuhansia insinöörejä. Siksi koulutuksen mitoittaminen on vaikeaa.

Työllisyys on parantunut taantumavuodesta 2009, jolloin yli 20 prosenttia nuorista insinööreistä oli työttömänä. Tietoliikenne- ja tietotekniikka-aloilla eletään pari vuotta vaikeita aikoja, kun Nokia ja tämän kumppanit irtisanovat tuhansia ihmisiä.

Yksi asia ei ole muuttunut 10 vuodessa siitä, kun opiskelin Evtekissä (nykyisessä Metropoliassa). Usein insinöörinalku palkataan töihin kesken opintojen. Työkokemus on arvokasta, mutta rahan makuun päästyään moni jättää tutkinnon kesken.

”Emme edes voi viedä opiskelijoita tutustumaan rakennustyömaille, koska pelkäämme heidän jäävän sinne", kärjisti tunnot ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelman johtaja taustahaastattelussa.

Ammattikorkeakouluopetuksen laatu tuntuu parantuneen, ainakin haastattelemieni opiskelijoiden kommenttien perusteella. Koulutuksen työnjako amk- ja diplomi-insinöörien näyttää myös selkiytyneen, ja tiedekorkeakouluissakin tunnustetaan ammattikorkeiden rooli.

Työelämässä tutkinnon arvostus näkyy siinä, ettei ole tavatonta nähdä amk-insinööriä DI:n esimiehenä. Elinkeinoelämä kiittelee ammattikorkeakouluja siitä, että ne kuuntelevat herkällä korvalla teollisuuden osaamisen tarpeita.

• < Edellinen kirjoitus
• Seuraava kirjoitus >