Ohjelmistoalan koulutuksessa ei kuunneltu ja ymmärretty yritysten tarpeita, teollisuutta ei haluttu kumartaa ja opetuksen laatua ei mitattu ja palkittu. Muun muassa näin arvioi Aalto-yliopistossa ohjelmistotekniikkaa opettanut professori, ja nykyinen ohjelmistotekniikan professori myöntää ainakin osan kritiikistä.

3T-lehti kysyi asiantuntijoiden näkemyksiä siihen, että Jorma Ollila sanoi Nokia-uransa jäähyväishaastatteluissaan Euroopan ohjelmistoalan koulutuksen jääneen Yhdysvalloista jälkeen. Hänen arvionsa saa tukea.

”Henki on ollut melkein bisnes- ja teollisuusvastainen”, sanoi Aalto-yliopistossa liki kuusi vuotta professorina toiminut ja Nokiassa 15 vuotta työskennellyt Jyrki Kontio.

Kontio pohtii, että opetus perustui osin vanhentuneisiin tekniikoihin, eikä esimerkiksi Symbian- ja Microsoft-teknologioiden osaamisen tarpeeseen vastattu, vaikka sille oli kova tarve yrityksissä.

Jälkikäteen katsottuna panostukset Symbian-osaamiseen voisivat nyt näyttää vikatikiltä. Tai kenties sen ansiosta käyttöjärjestelmän käytettävyys ja ominaisuudet olisivat torjuneet häviön Android- ja iOS-alustoille.

Ilmiö ei ollut vain suomalainen. ”Euroopassa ohjelmistoalan opetus on tyypillisesti ollut irrallaan yritystoiminnasta. Siitä johtuen opetuksesta on teoriapainotteisempaa ja vähemmän liiketoimintaan liittyvää”, sanoo Aalto-ylipiston tietotekniikan laitoksen johtaja ja professori Heikko Sepponen

Sepponen puolustaa, että nykyisin yritysten tarpeita kuunnellaan tiedekorkeakouluissakin enemmän, mutta yliopistoissa muutokset ottavat aikansa.

Jyrki Kontio antaa tunnustusta ammattikorkeakouluille siitä, että niiden insinöörikoulutuksessa on kuunneltu herkemmin työelämän tarpeita.

Amerikkalaistaustaisten it-yritysten IBM:n ja Microsoftin johtajat ovat sanoissaan diplomaattisempia. Viesti on kuitenkin selvä. Yhdysvalloissa ohjelmistoala on kytkeytynyt vahvemmin opetukseen.

Yhteisen kiitoksen kohde on, että nuoren polven kaupallisen ja tekniikan opiskelijat ovat aiempaa rohkeammin lähdössä yrittäjiksi. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tuetaan tätä esimerkiksi yrityshautomoilla. 

Asiantuntijoiden mielestä Euroopassa ja Suomessa ei ole syytä epätoivoon, koska etenkin Pohjois-Euroopassa on paljon mobiilitekniikan osaamista. Euroopassa on myös autojen, lentokoneiden ja nanotekniikan ohjelmistojen soveltavaa tutkimusta. Se näkyy myös ohjelmistoyhtiöiden tutkimuskeskusten panostuksissa Eurooppaan, ja Suomessa esimerkiksi Aalto-yliopiston ja Microsoftin yhteistyössä.

• < Edellinen kirjoitus
• Seuraava kirjoitus >