Miten iso on hyvä palkka? Onko se 3000 euroa? Vai 4000 euroa?  Vai 5000 euroa vai vielä enemmän?

Suomalainen insinööri tienaa keskimäärin 3850 euroa, mikä on lähes tonnin enemmän kuin suomalaisten keskipalkka. Onko se riittävästi, vai pitäisikö saada enemmän? Ja mistä voi tietää oman työpanoksensa arvon ja milloin kannattaa pyytää lisää?

Tänä syksynä palkoista on riittänyt puhetta, kun työn hinnasta on väännetty lakkoiluun asti.  Palkka on tärkeä, mutta se ei toki ole työn ainoa mitta eikä se yksin riitä tekemään työstä mielekästä. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään laajemminkin omaa osaansa työpaikalla ja työn osaa omassa elämässään.

Me täällä 3T:n toimituksessa lupaamme auttaa siinä teitä hyvät tulevat lukijamme. Työelämä on se kolmas T, jota lehden nimen mukaisesti tulemme käsittelemään. Ennen tätä kirjoitusta kollegani ovat kertoneet niistä kahdesta muusta T:stä eli teknologiasta ja taloudesta.

Nyt joku teistä jo älähtää, että olisipa edes työtä, josta puhua. Niinpä. Tänä syksynä entistä useampi on joutunut miettimään, onko työpaikkaa enää jatkossa ylipäätään olemassa. Hurjaa vauhtia etenevä talouskriisi on alkanut näkyä työmarkkinoilla odotettua nopeamman. Toisin kuin kolme vuotta sitten, tällä kertaa yt-neuvotteluissa ei puhuta enää juurikaan lomautuksista vaan suoraan irtisanomisista. Yritysten mahdollisuudet pitää työvoimasta kiinni ovat nyt heikommat kuin kolme vuotta sitten, kun puskurit ovat edellisen taantuman jäljiltä vielä ohuet.

Vastavalmistuneista insinööreistä joka neljäs on Uuden insinööriliiton selvityksen mukaan työelämän ulkopuolella. Osa toki jatkaa opintoja, mutta osa ei ole onnistunut löytämään sitä ensimmäistäkään työpaikkaansa. Helpolla eivät pääse vanhemmatkaan, sillä iäkkäämpää väkeä pyritään tuuppaamaan eläkeputkeen ja ennenaikaisesti pois työelämästä, vaikka samaan aikaan työuria pitäisi pidentää.

Samaan aikaan toisilla on töitä enemmän kuin mistä mitenkään pystyy selviytymään, vaikka kuinka venyisi. Ja lisää pitäisi tehdä, jotta tuottavuus saataisiin taas kovempaan kasvuun kuten Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila viime viikolla vaati. Sellaista on elämä tämän päivän työmarkkinoilla. Kuulostaako tutulta?

No, jotta ei liikaa synkisteltäisi, niin onhan siellä toki sen toinenkin puoli. Työn intohimoa, josta syntyy muun muassa uusia keksintöjä ja upeita suomalaisia menestystarinoita.

Teillä jokaisella on jonkinlainen suhde työelämään; joko olette töissä tai pyritte työmarkkinoille tai olette joskus olleet töissä. Me täällä 3T:n toimituksessa haluamme auttaa teitä selviämään työelämän aallokossa. Miten esimerkiksi löytää se oikea työpaikka ja parantaa asemiaan työnhaussa, jos yt-leikkuri osui omalle kohdalle? Entä miten pärjätä alati vaihtuvien tiimien ja työpaikan eri persoonien kanssa – myös sen Herra Hankalan kanssa?  Miten nostaa omaa työmarkkina-arvoaan ja tehdä itsestään haluttu tähti – ja miten ylipäätään jaksaa töissä, kun stressi kalvaa mieltä?  Muun muassa näitä asioita tulemme pohtimaan ja antamaan teille ajattelun aineksia.

Ja kyllä siitä palkastakin tullaan puhumaan – että saako insinööri sen mitä ansaitsisi. Ja mistä insinööri tietää, miten työnantajalla oikeasti menee: pitääkö palkankorotustoiveiden sijasta ruvetakin varautumaan synkempiin uutisiin.

Työelämä ei ole meille 3T:ssä vain yksi irrallinen osasto lehdessä, vaan kaiken läpi kantava teema. Haluamme antaa arvon työlle ja sen tekijöille – suomalaisille insinööreille.  Kertokaa te, hyvät  lukijamme, mikä teitä työelämässä askarruttaa ja minkälaisista aiheista haluaisitte mieluusti lukea lisää.

Merja Saarinen
toimituspäällikkö
3T

• < Edellinen kirjoitus
• Seuraava kirjoitus >