Metron automatisointi nielee jopa 120 miljoonaa euroa. HKL:n sisällä asiasta ollaan ainakin kahta mieltä.

Metron automatisoinnin loppulasku on hämärän peitossa. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta lupailee, että summa selviää kuukauden sisällä.

Automaattimetro ei niele koko alkuperäistä 170 miljoonaa euroa, vaan tuo summa sisältää myös metron automaattisen kulunvalvonnan. Sen osuus on noin 50 miljoonaa. Eli hinnaksi jää enintään yhden Guggenheimin verran.

Jo tarjouspyyntövaiheessa HKL:ssä väännettiin kättä automatisoinnin tarpeellisuudesta. 3T:n saamien tietojen mukaan ratatekniikkaa hyvin tunteva metrojohtaja Tapani Hölttä vastusti automatisointia. Hänelle olisi riittänyt junien automaattisen kulunvalvonnan ajantasaistaminen Länsimetron myötä. Jo silloin nähtiin, ettei miehittämätön metro ole realismia.

Nyt päätetty puoliautomaattinen metro on ongelmallinen kuljettajalle. Miten toimitaan poikkeustilanteista? Mihin vedetään automatiikan ja kuljettajan vastuun raja? Yksi konkreettinen ongelmakohta on näkyvyyttä haittaavat laituriovet: Kuljettajat eivät varmasti tiedä, onko junan ovien välissä matkustajia. Pitää vaan luottaa automatiikkaan.

Alkuperäisestä 170 miljoonasta eurosta tullaan toivottavasti roimasti alas, sillä paljon jää ilmaa alkuperäisten tavoitteiden ja nyt luvatun toteutuksen väliin. Selvin ero on kuljettajien säilyminen metroissa. Toinen näkyvä puute on laituriovien tulo vain Länsimetroon ja pääteasemille.

Automatisointi-investointia perusteltiin saavutettavilla säästöillä. Nekin ovat nyt hämärän peitossa. Matka-aikojen lyhentymistä tiuhemmat vuorovälit eivät takaa, sillä liikenteen solmu on liityntäliikenne. Eipä 90 sekunnin välein viuhtovat junat matka-aikaa lyhennä, jos liityntäbusseja kulkee 10 minuutin välein. Ja energiasäästöstä Lahdenranta lupaa ”sen aika näyttää”.

• < Edellinen kirjoitus
• Seuraava kirjoitus >